Suomen jokamiehenoikeudet (nykyisin myös termillä jokaisen oikeudet) ovat kansainvälisestikin ainutlaatuinen perusoikeus, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen ja virkistäytymisen luonnossa riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Vapaus tuo kuitenkin mukanaan vastuun: jokaisen retkeilijän on tunnettava luonnossa liikkumisen säännöt, tulentekorajoitukset ja yhteisten taukopaikkojen kirjoittamattomat pelisäännöt.
Mitä jokamiehenoikeudella saa ja ei saa tehdä?
Jokamiehenoikeus perustuu periaatteeseen, että luonnossa liikkumisesta ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, luonnolle tai muille kulkijoille. Pihapiiri eli kotirauhan suojaama alue on aina ehdoton raja.
| Sallittua ilman maanomistajan lupaa | Kiellettyä ilman maanomistajan lupaa |
|---|---|
| Kävely, hiihto, pyöräily ja ratsastus luonnossa (ei pihamailla tai viljelyksillä) | Avotulen teko (mukaan lukien kertakäyttögrillit ja risukeittimet) |
| Tilapäinen telttailu ja yöpyminen riittävän etäällä asutuksesta | Moottoriajoneuvolla ajaminen ja pysäköinti maastossa |
| Luonnonmarjojen, sienten ja rauhoittamattomien kasvien poimiminen | Elävien puiden vahingoittaminen, oksien katkominen, tuohen tai jäkälän keruu |
| Onkiminen, pilkkiminen sekä uiminen ja vesillä liikkuminen | Roskaaminen, leiriytyminen pihapiirissä tai häiriön aiheuttaminen |
Tulenteko laavulla ja nuotiopaikoilla – Milloin tulta saa sytyttää?
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä liittyy tulentekoon. Avotulen tekeminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Avotulen saa sytyttää ainoastaan maanomistajan luvalla tai virallisilla, huolletuilla tulentekopaikoilla – kuten Laavut kartalla -palvelusta löytyvillä julkisilla laavuilla, kodilla ja nuotiopaikoilla.
Metsäpalo- ja ruohikkopalovaroitus muuttaa kaiken
Kun Ilmatieteen laitos on antanut alueelle metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaroituksen, avotulen teko on pelastuslain nojalla ehdottomasti kielletty myös rakennetuilla ulkotulipaikoilla ja laavuilla. Poikkeuksen muodostavat vain:
- Hormilliset, suljettavat tulisijat: Autiotupien kamiinat, umpinaisten kotien hormilliset tulisijat ja keittokatosten hormilliset hellat, joista kipinät eivät pääse ympäristöön (ellei paikallinen viranomainen tai Metsähallitus ole erikseen kieltänyt myös näiden käyttöä äärimmäisen kuivuuden vuoksi).
- Retkikeittimet: Suljettua nestekaasu-, bensiini- tai spriikeitintä (esim. Trangia tai Jetboil) saa käyttää varovaisuutta noudattaen myös varoituksen aikana, sillä niitä ei luokitella avotuleksi. Sen sijaan risukeitin on avotuli, eikä sitä saa käyttää varoituksen aikana.
Laavuetiketti ja autiotupien pelisäännöt
Suomen yli 10 000 laavua, kotaa ja autiotupaa pysyvät kunnossa vain retkeilijöiden yhteispelillä. Noudattamalla näitä perussääntöjä varmistat, että taukopaikka palvelee seuraavaakin kulkijaa:
- Polttopuiden säästeliäs käyttö: Huollettujen laavujen polttopuut on kuljetettu maastoon usein talkoovoimin tai moottorikelkalla. Käytä vain sen verran puuta kuin tarvitset ruoanlaittoon ja lämmittelyyn.
- Pilko valmiiksi seuraavalle: Hyvään erätapaan kuuluu pilkkoa puuvajasta muutama klapi ja vuolla kiehiset valmiiksi seuraavaa, mahdollisesti sateessa tai pimeässä saapuvaa retkeilijää varten.
- Tilaa myöhäisemmälle tulijalle: Julkiset laavut ja autiotuvat ovat kaikille avoimia. Viimeisenä saapuvalla ja väsyneimmällä kulkijalla on aina etuoikeus suojaisimpaan paikkaan.
- Viekää mennessänne se, minkä toitte tullessanne: Älä jätä ruoantähteitä, foliovuokia tai tölkkejä nuotiokehään. Folio ja säilyketölkit eivät pala nuotiossa, vaan muuttuvat vaaralliseksi jätteeksi.
Kansallispuistojen ja luonnonpuistojen erityissäännöt
Kansallispuistoissa (esim. Kuusamon Oulanka, Espoon Nuuksio tai Inarin Lemmenjoki) jokamiehenoikeuksia on rajoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Kansallispuistoissa leiriytyminen ja tulenteko on lähes poikkeuksetta sallittu vain karttaan erikseen merkityillä taukopaikoilla, ja koirien on oltava kytkettyinä ympäri vuoden.